Pelot
Syöpään sairastuminen aiheuttaa usein eri asteisia pelkoja. Vakavan sairauden nostattaman kuolemanpelon lisäksi mieleen voi nousta muita, epärealistisiakin pelkoja.
Tunnetko ehkä ylikorostunutta huolta omasta tai läheistesi terveydestä? Tunnistatko kenties jonkin epämääräisemmän tunteen siitä, että jotain pahaa tulee tapahtumaan?
Pelko voi liittyä yksittäisiin tilanteisiin, kuten lääkärissä käyntiin tai puhelimen soimiseen niihin liittyneiden aiempien ikävien kokemusten vuoksi.
Lievemmät pelot voivat näkyä esimerkiksi vetäytymisenä tai läheisiin kohdistuvana ylisuojelevuutena tai ”nalkuttamisena”. Pahimmillaan pelkotila voi olla salpaavaa kauhua, joka hankaloittaa elämää selvästi ja vaatii ulkopuolista apua.
Kuolemanpelko
Vakava sairaus voi laukaista tilapäisten pelko- ja ahdistusreaktioiden lisäksi syvällisempää kuolemanpelkoa. Ajatukset elämän rajallisuudesta ja epätietoisuus kaiken merkityksestä voivat piinata. Kuolemiseen liittyvä kärsimys tai ,muiden varaan joutuminen saattaa pelottaa.
Lievä kuolemanpelko voi näyttäytyä muun muassa epämiellyttävinä ajatuksina elämän hauraudesta sekä varautumisena erilaisiin vaaroihin ja uhkiin. Elämästä on vaikea nauttia ja asioihin on hankala heittäytyä murheiden varjostaessa mieltä. Vahva kuolemanpelko voi puolestaan olla lamaavaa.
Kuten mikä tahansa pelko, vahva kuolemanpelko rajoittaa toimintakykyä. Ihminen ei pysty rentoutumaan tai nukkumaan, koska ajatus kuolemasta ahdistaa ja pyörii jatkuvasti mielessä.
Yleensä kuolemanpelkoa lievittää parhaiten siitä puhuminen. Puhuisitko mieluiten läheiselle vai vieraalle? Toiselle sairastuneelle vai terveydenhuollon ammattilaiselle? Jollekin muulle?
Toisia helpottaa suunnittelu: Mitä minä haluan vielä kokea? Mitä toivon viimeisiltä hetkiltäni? Mitä haluan minusta jäävän? Konkreettisia suunnitelmia voi kirjata esimerkiksi hoitotahtoon tai testamenttiin.
Jos sinulla on tarve puhua elämän perimmäisistä kysymyksistä, eikä kuuntelijaa löydy lähipiiristä, ota yhteyttä hoitotahoosi tai potilasverkostoon.
Voinko itse vaikuttaa pelkoihini?
Pelot ovat hyvin yleisiä, normaaleita reaktioita
sairastumiseen. Pelkoja ja niitä laukaisevia tilanteita erittelemällä voi pyrkiä ymmärtämään, mitkä peloista ovat aiheellisia ja mitkä nousevat yleisestä turvallisuudentunteen menetyksestä. Tämä voi vaimentaa pelkoja ja tehdä niistä hallittavampia.
Erilaisten rauhoittumiskeinojen harjoittelu voi auttaa lievittämään kehon ja mielen kiihtymystilaa voimakkaan pelkotilan aikana. Itselle sopivia keinoja kannattaa etsiä ja harjoitella rauhallisella hetkellä.
Jos voimakkaat toistuvat pelkotilat tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja salpaavat toimintakykyä, niihin kannattaa hakea apua terveydenhuollosta. Et ole pelkojesi kanssa yksin.
Vinkkejä pelon ja ahdistuksen hallintaan
Mielimusiikki
Rokkia vai klassista, mistä sinä nautit? Musiikki vaikuttaa yllättävän vahvasti mieleen ja kehoon.
Liikunta
Lenkki tai uinti voi katkaista elimistön jännitystilaa ja mielessä kiertäviä ajatuksia tehokkaasti. Mistä liikunnasta sinä pidät?
Luonto
Pääsetkö metsään tai merelle, millaisessa ympäristössä sinä rentoudut?
Mindfulness tai meditointi (vaatii harjoittelua)
Parhaimmillaan mietiskely ja hetkeen keskittyminen pysäyttävät pelkoja ylläpitävää kehämäistä ajattelun.
Ruokavalio
Terveellinen, runsaasti vihanneksia ja proteiinia sisältävä ruokavalio edistää myös mielen hyvinvointia.
Päihteiden välttäminen
Alkoholi voi tuntua houkuttelevalta täsmälääkkeeltä, mutta pidemmän päälle sen käyttö pahentaa tilannetta. Myös kofeiini ja nikotiini voivat elimistöä kiihdyttävän vaikutuksensa ansiosta voimistaa ahdistuneisuutta.
Muistilista tilanteeseen, jos pelko yltyy paniikiksi
1. Älä hätäänny
Muista, että paniikki on vain elimistön luonnollinen
taistele tai pakene –reaktio väärässä paikassa. Se on siis täysin vaaraton.
2. Kohtaa ja hyväksy oireet pakenemisen sijaan
Yrittäessäsi torjua paniikkia, viestit itsellesi paniikin oleva jotakin sellaista, mistä et selviä. Tämä luonnollisesti lisää ahdistusta ja paniikkia. Kokeile torjumisen sijaan kohdata tunne mahdollisimman sallivasti ajatellen esimerkiksi ”Jahaa, tässä se nyt tulee. Annanpas kehoni käydä läpi tämän reaktion. Selviydyn kyllä siitä, kuten aina ennenkin”. Ota ns. ”antaa mennä vaan” asenne ja salli elimistösi jatkaa erilaisia fyysisiä tuntemuksia. Voit havainnoida epämiellyttävää kiihtymystilaa ilman, että reagoisit siihen pelokkaasti tai ahdistuneesti.
3. Keskity nykyhetkeen
Havainnoi vain sitä, mitä elimistössäsi tapahtuu juuri nyt. Älä mieti, mitä pelkäät seuraavaksi tapahtuvan.
4. Kellu tunteen mukana, älä hoputa
Voit kuvitella paniikkikohtauksen aalloksi, jonka harjalla kellut tai surffailet. Aalto laantuu kyllä pian itsestään ja palaat takaisin tyynen veden pinnalle. Paniikkikohtaukset ovat lyhyitä ja loppuvat jo muutamassa minuutissa. Yleensä ne menevät nopeammin ohi, jos et taistele niitä vastaan. Taistelu lisää paniikkia ylläpitävää ahdistusta.
5. Palaa normaaliin arkeen
Paniikkikohtauksen loputtua jatka toimiasi normaalisti siitä, mitä olit tekemässä.