Arjesta selviytyminen > Miten saan arjen takaisin raiteilleen?
Miten saan arjen takaisin raiteilleen?
Arjen peruspilarit
On tavallista, että sairastuminen sotkee arjen rutiinit. Sairauden oireet voivat viedä voimia tai muuttaa toimintakykyä. Järkytys ja muu tunnemyllerrys voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta, univaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia. Lisäksi sairauden hoito ja siihen liittyvät käytännön asiat vievät oman aikansa ja edellyttävät arjen järjestämistä uudella tavalla. Yhtäkkiä arjesta selviytyminen voi tuntua työläältä ja totuttuihin askareisiin ryhtyminen hankalalta.
Joskus arki löytää uuden muotonsa aivan itsestään. Pyri tekemään arkisia asioita heti, kun se tuntuu mahdolliselta. Normaalit arjen askareet tasaavat tunnekuohua ja lisäävät hallinnan tunnetta.
Jos elämä kuitenkin tuntuu jatkuvan loputtomassa poikkeustilassa, pysähdy miettimään, miten saisit arjesta taas sujuvaa ja ennakoitavaa. Tärkeintä on tunnistaa ja priorisoida oleellisimmat asiat ja löysätä niiden asioiden kohdalla, jotka voivat nyt odottaa.
Tässä osiossa on vinkkejä arjen perusasioiden hallintaan.
Lepo
Huolehdi riittävästä levosta. Levänneenä jaksaa paremmin huolehtia itsestään, huomioida muita ja suunnitella tulevaa.Huomaa kehon ja mielen antamia merkkejä pysähtymisen tarpeesta – ne eivät aina ole suoraviivaista väsymyksen tunnetta.
Levon ja palautumisen tarve voi näkyä esim. ärtyneisyytenä, lihasjännityksinä, surumielisyytenä tai vetäytymistarpeena.
Joskus levon vältteleminen on eräänlainen selviytymiskeino, sillä pysähtyminen tarkoittaa tilaa ahdistavillekin ajatuksille ja tunteille.
Puuhasteluun pakoilu toimii jonkun aikaa, mutta jossain vaiheessa tosiasioiden kohtaaminen ja käsittely on välttämätöntä.
Lepo on muutakin kuin unta. Rentoutumista, hiljentymistä, pysähtymistä. Mikä rentouttaa juuri sinua? Mihin pystyt juuri nyt? Se riittää.
Jos kärsit pitkäaikaisista univaikeuksista, ota yhteys terveydenhuoltoon.
Ravinto
Huolehdi riittävästä ravinnosta. Ihminen jaksaa pitkään vähälläkin ruoalla, mutta pitkän päälle huono syöminen heikentää vointia altistaen mm. haitalliselle painon putoamiselle ja erilaisille puutostiloille.
Mieti, miten nopeasti pienen lapsen kyky sietää vastoinkäymisiä romahtaa, jos ateriaväli venähtää pitkäksi. Aikuisenkin kyky joustaa, sietää ja sopeutua vähenee pikkuhiljaa, jos ravitsemus ontuu.
Jos kunnon ruoka ei maistu, huolehdi, että saat säännöllisesti syötyä jotakin. Hamstraa kotiin sinulle maistuvia, kenties helposti mukaan otettavia välipaloja.
Laske rima matalalle. Jokaisen aterian ei tarvitse olla terveellinen, kauniisti aseteltu tai itse tehty. Jos arki on muutenkin kiireistä tai kuormittavaa, hyödynnä valmisruokia, ravintoloita ja kanttiineita ja ota apua vastaan muilta.
Arkiaktiivisuus
Jotkut reagoivat kriisitilanteeseen vetäytymällä ja passivoitumalla. Alkuun toki riittää, että hoitaa vain kaikkein tärkeimmän. Kun aikaa ja voimavaroja vapautuu, kannattaa kuitenkin huolehtia maltillisen aktiivisuuden ylläpidosta.
Jos mieli on masentunut, kaikki voi tuntua turhalta ja sänkyyn jääminen houkuttelevalta. Pyri löytämään jotain, mitä tahansa juuri sinulle mielekästä tekemistä. Pienikin itselle mieluisa toiminta virkistää mieltä ja estää vajoamasta syvemmälle passiivisuuden kierteeseen.
Pidä tavoitteet maltillisina. Periaatteessa riittää, kun päivän aikana nousee vuoteesta, peseytyy, syö ja lepää. Kaikki muu on poikkeustilanteessa ekstraa.
Jotkut pitävät ohjeesta ”1 asia päivässä”. Yhden, vaikka ihan pienen tai mitättömänkin asian hoitaminen päivässä pitää kiinni arjessa ja elämässä. Jos et jaksa tänään lähteä ruokakauppaan, täyttäisitkö tyhjentyneen suolasirottimen? Jos et jaksa siivota kotiasi, sijaisitko kuitenkin vuoteesi? Jos et jaksa lähteä kävelylle, joisitko kupin kahvia parvekkeella?
Yhteys muihin
Sairastumisen myötä voi tuntua houkuttelevalta sulkea muut ihmiset ulkopuolelle ja selviytyä itsekseen. Muiden ihmisten huomiointi ja heidän huoliensa kannatteleminen voi tuntua epäreilulta ja raskaalta. On kuitenkin tärkeä pitää kiinni sosiaalisista suhteista, jotka ovat monelle meistä hyvinvoinnin ja elämän merkityksellisyyden kulmakiviä.
Kerro avoimesti, miten toivot sinua kohdeltavan ja mitä et nyt kaipaa. Muut ihmiset saattavat hyväntahtoisesti ”jättää sairastuneen rauhaan” vaikka tämä toivoisi seuraa ja tukea. Toiset taas tuputtavat ylen määrin apua ja neuvoja sellaiselle, joka ei niitä lainkaan kaipaa. Lue lisää osiossa ”Miten puhun sairaudesta muille?”
Hyväksy muutokset ihmissuhteissa. Niihin voi tulla sairauden myötä uusia roolijakoja: toiset suhteet loittonevat ja toiset saattavat lähentyä. Mieti, mitä ihmissuhteita haluat elämässäsi vaalia. Onko ihmisiä, joihin et halua käyttää rajallisia voimavarojasi?
Jos koet itsesi yksinäiseksi tai et koe voivasi puhua hankalista sairauteen liittyvistä teemoista suoraan omassa lähipiirissäsi, harkitse vertaistuen hyödyntämistä.
Mistä saan lisätukea tai neuvoja?
- Eturauhassyöpäyhdistys tarjoaa monipuolista
- Vertaistukea mm. kokemuskirjoitusten ja eri alueilla toimivien ryhmien kautta
- Tietoa ja tapahtumia
- Syöpätalo on terveydenhuollon ammattilaisten kehittämä eTerveyspalvelu
- Suomen syöpäpotilaat Ry tarjoaa luotettavaa tietoa syöpäsairauksista sekä ja vertaistukea sairastuneille ja läheisille
- Kaikki syövästä -sivustolla on luotettavaa tietoa, neuvontaa ja vertaistukea. Sivua ylläpitävä Syöpäjärjestöt on Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostama kokonaisuus.
Suomen Syöpäyhdistykseen kuuluu 12 alueellista syöpäyhdistystä ja kuusi valtakunnallista potilasjärjestöä
Ajankohtaiset taloushuolet
Sairastuminen saattaa vaikuttaa terveyden lisäksi talouteen ja tuoda sitä kautta hämmennystä tai stressiä. Moni kaipaa tässä vaiheessa tukea esimerkiksi omaan tilanteeseen soveltuvien sosiaalietuuksien selvittämiseen tai varallisuuden kartoittamiseen.
Useimmissa sairaaloissa on sosiaalityöntekijä, joka ohjaa sosiaalipalveluiden käytössä ja tukee hakemusten teossa. Myös tukia ja etuuksia hallinnoivat tahot kuten Kela, vakuutusyhtiöt, työeläkelaitokset ja työ- ja elinkeinokeskus neuvovat tarvittaessa palveluiden ja etuuksien hyödyntämisessä.
Kelan asiakaspalvelusta saa tarvittaessa tietoa mm. lääkekulujen korvaamisesta, sairausajan toimeentulosta, kuntoutuksen kuluista ja terveydenhuollon matkakuluista.
Lisätietoa
Lue seuraavaksi
Miten pyydän ja otan vastaan apua?
Perheenjäsenet ovat läsnä jokapäiväisessä arjessa ja heillä on usein vahva halu auttaa…
